Lännen Biokaasulaitoksen YVA-ohjelma esiteltiin Kurikassa – keskustelussa korostuivat ympäristövaikutukset ja alueellinen huoltovarmuus
Lännen Biokaasu Oy:n suunnitteleman Ikariin sijoittuvan biokaasulaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA) esiteltiin tiistai-iltana 3.11. järjestetyssä yleisötilaisuudessa. Tilaisuus kokosi paikalle noin 30 osallistujaa, ja lisäksi kymmenen henkilöä seurasi esittelyä Teamsin välityksellä.
Tilaisuudessa käytiin aktiivista keskustelua hankkeen vaikutuksista ympäristöön, erityisesti hajuhaitoista, pohjavesistä, liikenteestä ja laitoksen sijoituspaikasta.
YVA-menettely on lakisääteinen prosessi, jossa selvitetään ja arvioidaan hankkeen merkittäviä ympäristövaikutuksia ennen varsinaista päätöksentekoa. Nyt esitelty arviointiohjelma kuvaa, miten vaikutukset tullaan selvittämään ja arvioimaan hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä.
Laitoksen kapasiteetti voi olla 300 000 tai jopa 450 000 tonnia vuodessa
Lännen Biokaasu Oy suunnittelee biokaasulaitoksen rakentamista Kurikan Ikariin. Hanketta kehitetään aiemmin suunniteltua laajempana. Pienemmälle laitoskokonaisuudelle on jo voimassa oleva ympäristölupa, joka mahdollistaa 30 000 tonnin syötemäärän käsittelyn vuodessa.
Nyt arvioitavat vaihtoehdot ovat joko 300 000 tai 450 000 tonnin vuotuinen syötemäärä.
Laitoksen raaka-aineina on tarkoitus hyödyntää muun muassa märkä- ja kuivalantoja, peltobiomassoja sekä yhdyskuntien jätevesilietteitä. Jätevesipohjaisen materiaalin osuus kokonaismassasta on arviolta noin kymmenen prosenttia. Se käsitellään omassa prosessilinjassaan, joten muiden käsiteltävien materiaalien rejektit säilyttävät luomukelpoisuutensa.
Hajuhaittojen ehkäisy lähtee suljetusta prosessista
Yleisötilaisuudessa yksi eniten kiinnostusta herättäneistä kysymyksistä koski biokaasulaitoksen mahdollisia hajuhaittoja.
Gas1 Oy:n hankevetäjä Janne Ekholm korosti, että hajuttomuuteen voidaan vaikuttaa merkittävästi jo laitoksen suunnitteluvaiheessa.
– Biokaasulaitos ei haise. Jos reaktorista pääsee hajua naapurustoon, silloin karkaa myös metaania. Silloin meillä ei ole mitään myytävää. Biokaasulaitos voidaan rakentaa hajuttomaksi, kun siihen panostetaan. Laitos ei tule haisemaan tontin ulkopuolella normaalissa toiminnassa. Poikkeustilanteita ei tietenkään voida täysin sulkea pois, Ekholm totesi.
Hajuhaittojen ehkäisyssä keskeistä on koko materiaalinkäsittelyn toteuttaminen suljetussa prosessissa. Materiaaleja ei varastoida avoimina ennen käsittelyä eikä käsittelyn jälkeen.
Toinen tärkeä kokonaisuus on tuotantotilojen poistoilman tehokas käsittely. Hallien ilmanvaihto varustetaan hajunpoistojärjestelmillä, joiden toimintaa valvotaan jatkuvasti.
Toimintaa valvovat myös viranomaiset, ja mahdollisten ympäristöhaittojen ehkäiseminen sekä korjaaminen ovat toiminnanharjoittajan vastuulla.
Pohjavedet, rakenteet ja hulevedet huomioidaan suunnittelussa
Hankkeen sijainti teollisuusalueella herätti keskustelua myös lähialueen asutuksen ja pohjavesien näkökulmasta.
Lähimmät yksittäiset asuinrakennukset sijaitsevat runsaan 200 metrin päässä suunnitellusta laitosalueesta. Lähimpään yhtenäiseen asuinalueeseen on matkaa noin 600 metriä. Lähin pohjavesialue sijaitsee niin ikään noin 600 metrin etäisyydellä.
Ekholmin mukaan laitoksen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota rakenteiden tiiviyteen, hulevesien hallintaan ja mahdollisten poikkeustilanteiden ennaltaehkäisyyn.
– On vaikea keksiä, miten laitokselta voisi päästä mitään pohjavesiin. Betonirakenteiden käyttöikä on 40 vuotta, hulevedet on huomioitu suunnittelussa ja alueelle rakennetaan maavallit. Oman tontin ulkopuolelle ei pääse mitään, vaikka esimerkiksi rekka kaatuisi piha-alueella, Ekholm kuvaili.
YVA-menettelyssä arvioidaan myös hankkeen vaikutukset maaperään, pinta- ja pohjavesiin sekä muihin ympäristön osa-alueisiin.
Miksi biokaasulaitos sijoittuu juuri Ikariin?
Myös hankkeen sijoituspaikka herätti yleisössä kysymyksiä. Ikari valikoitui suunnittelun lähtökohdaksi ennen kaikkea logististen ja alueellisten vahvuuksiensa ansiosta.
Sijainti tarjoaa hyvät tieyhteydet, joiden kautta raaka-aineiden kuljetukset voidaan järjestää tehokkaasti. Samalla Ikari sijoittuu keskeisesti Ilmajoen, Jurvan, Kurikan ja Kauhajoen maatalouden biomassoihin nähden.
Sijoituspaikan valinnassa on huomioitu myös energiahuolto ja alueellinen huoltovarmuus.
Ikari sijaitsee kaukolämpöverkon yhteydessä. Normaalitilanteessa laitos voi hyödyntää alueen energiainfrastruktuuria, mutta poikkeusoloissa biokaasun avulla voidaan tuottaa lämpöä myös kaukolämpöverkkoon. Lisäksi biokaasun tuotannon ja jalostuksen yhteydessä syntyvää hukkalämpöä voidaan hyödyntää paikallisesti.
Kaasun jalostuksen hukkalämpöä on suunniteltu ohjattavaksi Jalasjärven entisen kuntakeskuksen lämmitykseen.
Teollisuusalueella on myös hyvät sähköverkkoyhteydet. Biokaasu tarjoaa mahdollisuuden sähkön ja lämmön tuotantoon tilanteissa, joissa energiajärjestelmän toimintavarmuus on erityisen tärkeää.
Kyse ei siis ole ainoastaan uuden energiantuotantolaitoksen rakentamisesta, vaan myös alueellisen energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamisesta.
YVA-ohjelmaan voi esittää mielipiteitä 23. marraskuuta saakka
YVA-menettelyn tarkoituksena on tunnistaa hankkeen vaikutukset mahdollisimman kattavasti ja tuoda päätöksenteon tueksi tietoa sekä viranomaisille että paikallisille asukkaille ja muille sidosryhmille.
Yleisötilaisuudessa käyty keskustelu on tärkeä osa tätä työtä. Paikallisten näkemykset ja kysymykset auttavat tunnistamaan asioita, joihin vaikutusten arvioinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota.
YVA-ohjelmaa koskevia mielipiteitä ja kommentteja voi toimittaa 23. marraskuuta saakka.
Kuulutus ja arviointiohjelma löytyvät ympäristöhallinnon verkkosivuilta:
Arviointiohjelmaan voi tutustua myös Kurikan kaupunginkirjastossa.
Kommentit