Gas1 Referenssejä

Gas1 Oy:n kehittämä biokaasuhanke etenee Säkylässä

Gas1 Oy:n kehittämä biokaasuhanke Säkylässä etenee Auris Kaasuenergian rahoittamana kohti lopullista investointipäätöstä.

Lopullinen investointipäätös tehdään keväällä 2026, ja sitä edeltävänä aikana hanketta kehitetään yhteistyössä Auris Kaasuenergian kanssa. Investoinnin koko on 50M€. Suunnitellun biokaasulaitoksen rakentamisen on määrä alkaa vuoden 2026 aikana. Tuotannon on odotetaan käynnistyvän vuonna 2028.

Suunniteltu biokaasulaitos hyödyntää vuosittain noin 230 000 tonnia paikallisen teollisuuden biojätteitä sekä maatalouden sivuvirtoja. Näistä muodostuu 130 GWh jalostettua biokaasua, joka korvaa fossiilista energiaa alueen teollisuudessa sekä liikenteessä. Sivutuotteena syntyvät kierrätyslannoitteet palaavat alueen maatalouteen vähentämään mineraalilannoitteiden tarvetta.

Alueelle syntyy laitoksen myötä teollinen kiertotalouskeskittymä. Apetit Oy:n läheinen tehdas toimittaa biojätteitään laitoksen raaka-aineeksi. Niistä syntyvä biokaasu palautuu Apetitin käyttöön.

Lisäksi Auris Energia toimittaa osan laitoksella syntyvästä biokaasusta P2X Solutions Oy:n Harjavallan vihreän vedyn tuotantolaitoksen käyttöön. P2X käyttää kaasun mukana siirtyvän biogeenisen hiilidioksidin synteettisen metaanin tuotantoon.

Hankkeesta on konkreettista hyötyä Satakunnalle ja Suomelle

Investointi: 50 M€
Energia: 130 GWh/vuosi
Raaka-aineet: 230 000 tonnia biojätteitä
Kiertotalous: Fossiilisten polttoaineiden ja mineraalilannoitteiden käytön vähentäminen
Työllisyysvaikutus: Kymmeniä uusia työpaikkoja

Hartwall Oy / Lahti Energia Oy, Lahti

Hartwallin tehdas Lahdessa toimii täysin ilman fossiilisia polttoaineita. Saavutuksen taustalla on Hartwallin tarpeisiin One1:n hankkeena tehty biokaasuekosysteemi, jonka suunnitteluun ja toteutukseen Gas1 Oy:n nykyinen henkilökunta osallistui. Suunnittelua ohjaavana ajurina oli Hartwallin tavoite hiilineutraaliudesta ja Euroopan vastuullisimman panimon statuksesta. Kaksi biokaasureaktoria sijaitsevat aivan nelostien vieressä, ja ne toimivat panimon vastuullisen toiminnan maamerkkinä ohikulkijoille.

Toteutuksessa olutmäski otetaan putkea pitkin suoraan Hartwallin olutkattiloista. Tämän jälkeen mäski pumpataan reaktoriin. Lopputuloksena syntyy energiaa koko oluen panemisen tarpeen verran. Projektiin kuului myös rejektin toimitusketjun suunnittelu takaisin ohrapelloille – seuraava ohrasato päätyy pellolta takaisin oluen tuotantoon.

Biokaasulaitoksen rakentamisessa panostettiin laatuun, joka mitoitettiin samoihin laatustandardeihin kuin isoissa voimalaitoksissa. Hartwallin biokaasuhanke on malliesimerkki, miten paikallinen fossiilivapaa energia korvaa fossiilisen polttoaineen. Lisäksi hanke on erittäin kustannustehokas.

Biokaasulaitos vihittiin käyttöön kesäkuussa 2023.

Pohjolan Perunan biokaasulaitos pienentää tuotannon hiilijalanjälkeä

Yli kuusikymmentä vuotta teollisesti perunatuotteita valmistanut Pohjolan Peruna tunnetaan parhaiten Mummon -tuotemerkistään. Modernilla perunatehtaalla valmistuvat tuoretuotteet, pakasteet sekä kuivatuotteet.

Pohjolan Perunan tuotannossa syntyy tuhansia tonneja energiapitoisia sivuvirtoja. Sivuvirtojen biokaasuttamisella tullaan korvaamaan vuosittain noin 700 000 litraa kevyttä polttoöljyä. Lisäksi kaasua riittää jonkin verran myös sähköntuotantoon.

Elintarviketuotannossa syntyvän hiilijalanjäljen pienentäminen ja sivuvirtojen optimaalinen hyödyntäminen ovat biokaasulaitoksessa merkitsevässä roolissa.

Tuotannon kanssa samassa pihassa toimiva laitos hyödyntää sivuvirtojen energian tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Lisäksi kasvava energiantuotanto voidaan kohdistaa suoraan fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen.

Biokaasulaitokseen menevä massa hygienisoidaan, joten kaikki sivuvirtojen sisältämät ravinteet voidaan riskittä hyödyntää maataloudessa luomukelpoisina kierrätyslannoitteina. Lisäksi biokaasutus lisää liukoisen typen määrää rejektissä, mikä parantaa sen lannoitusvaikutusta.

Pohjolan Perunan hankkeen suunnittelusta, rakentamisen valvonnasta ja laitoksen käyttöönotosta ovat vastanneet Gas1 Oy:n palvelukseen rakentamisprosessin aikana siirtyneet henkilöt.

Pielisen Bio | Lieksa

Ensimmäinen toimeksianto Gas1 toimijoille syksyllä 2021 oli. ”Voisiko biokaasu olla jonkinlainen ratkaisu Lieksan teollisuuden energiantarpeisiin?”

Sen jälkeen teimme esiselvityksen, toteutettavuusselvityksen ja käärimme hihat.

Haimme luvat, piirsimme kuvat, etsimme kokonaistaloudellisimman tavan hyödyntää investointitukia ja käynnistimme rakennusprojektin.

Nyt loppuvuodesta 2025 laitos on käynnistysvaiheessa, se on kytketty kaasun jakeluputkella leipomoon, meijeriin, rengastehtaaseen ja pesulaan, jotka yhdessä kuluttavat koko biokaasulaitoksen tuotannon.

Tuotantoa varten on rakennettu agroekologinen symbioosi alueen maatalouden kanssa. Lannat käyvät laitoksella lainassa, vajaakäytöllä olleet pellot on saatu tuottamaan omistajilleen ja urakoitsijoille tuottoja ja laitos tuottaa energiaa suunnitellusti.

Jalofoods | Oy Soya Ab, Raasepori

Suomen suurin tofutehdas, Oy Soya Ab, on ottanut merkittävän askeleen kohti kiertotaloutta ja hiilineutraalia tuotantoa. Yhteistyössä Gas1 Oy:n ja One1 Oy:n kanssa tehtaalle rakennettiin ainutlaatuinen biokaasulaitos, joka hyödyntää tofun valmistuksessa syntyvät sivuvirrat – pääosin heran ja okaran.

Kyseessä on 1100 m³:n yhden reaktorin biokaasulaitos, joka on elintarviketeollisuuden puolella harvinainen innovaatio. Syötteet tulevat suoraan tofun paistosta, ja reaktorin lämmityksessä hyödynnetään niiden sisältämää lämpöenergiaa. Tuotettu biokaasu käytetään ensisijaisesti prosessihöyryn tuottamiseen ja toissijaisesti sähkön ja lämmön tuotantoon.

Tulokset puhuvat puolestaan:

Tehdas on biokaasulaitoksen käyttöönoton jälkeen hiilineutraali ja toimii täysin uusiutuvalla energialla.
Laitos tuottaa merkittävää taloudellista hyötyä ja vahvistaa yrityksen vastuullista liiketoimintaa – todellinen kilpailuetu suomalaiselle elintarviketeollisuudelle.
Kyseessä on todennäköisesti maailman ainoa biokaasulaitos, joka toimii pelkästään soijapavun sivujakeilla.

Oy Soya Ab hyödyntää energia palveluna -mallia, mikä pienentää investointiriskiä ja tuo kustannustehokkuutta. Kaasuntuotanto käynnistyi kesällä 2022, ja siitä lähtien tehdas on ollut edelläkävijä kestävän kehityksen ratkaisuissa.